Hyvin voi Suomen karhukanta ja Venäjän suurvalta

Ja Kekkonen presidentti ain (5, 1135)

Minä synnyin maaliskuussa 1956.
Oli yleislakko ohi just
ja Kekkonen pressa uus.
Sitten Kekkonen hiihti ja kalasteli.
Suomen kansa eli Kekkoslovakiassa
Neuvostotasavaltojen liiton kanssa
pelossa ja bilateriassa.

Likaisinta ja härskeintä oli "ukon" peli
1972, kun se hallituksen hajotti ja pakotti
Karjalaisen (pikkuhuuruissaan tämä kai)
ehdottamaan poikkeuslakia,
jolla hänen kauttaan jatkettaisiin
poikkeuslailla ilman vaaleja neljällä vuodella.
Siihen tyssäsi kepun ja demarien
pressaehdokasasettelu puoluekokouksissaan 72.
Ukko pelkäsi, että kepun ehdokaaksi
ja pressaksi 74 olisi voinut tulla Karjalainen
Neuvostoliiton tuella
taikka Koivisto kansan tuella.
1978 pääsin "äänestämään" sitten minäkin.
Teatraalisissa vaaleissa
tyhjän leimautin äänestyskupongin.

Helsingissä Senaatintorilla seisoo juuri nyt
142 samanlaista parimetristä nallepatsasta,
kullakin YK:n jäsenmaalla omansa,
käsi kädessä ja yhteisessä piirissä.
Karhujen erilaisuutena on se, että
ne ovat erilailla koristeltuja ja maalattuja.
Tämän muka sitten pitäisi kuvata
kansojen ja kulttuurien yhteisymmärrystä
Jokaisen suvaitsevaisen sielun
toivotaan kokevan siinä määrin herkistystä,
että löytyy ja löystyy euro,
jonka saa Unesco.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku,
mutta, voi sitä suomettumista, valhetta, herkkähipiäisyyttä
ja diktaattorimaisuutta Kekkosen aikana.
Entäpä nyt Kiviniemen hallituksen aikana,
onko syystaivaan alla mitään uutta.

Suomen karhukanta ja Venäjän suurvalta
voivat hyvin.
Perseeseen ammuttuna tai muuten ahdistettuna
se nostaa käpälänsä ja …
eikä enää yhtä kiltisti kädestä syö.