tiistai 31. toukokuuta 2011

Alussa neuvoteltiin hallitusohjelmasta päiviä seitsemän, tusina, tiu...

Huputiti, hallitus, hoi! (54, 1146)

Voi, kuinka epämääräisinä ajatuksina,
hentoina hahtuvina ja kirjoittamattonina lauseina
hallitusohjelman "henki" vielä Säätytalossa leijuu…
mutta:
hallitus ei taikka hallitus juu:
huputiti, hoputeta ei!

perjantai 27. toukokuuta 2011

Juhannukseen mennessä Suomi tekee sen...

Hirmuhyvähallitus (53, 1145)

Suomi on saamassa hirmuhyvähallituksen,
hitaasti mutta epävarmasti.
Säätytalon hallituksenmuodostusturnauksen
alkukierrosten perusteella
odottelen tyynenviileänä
vaikka jussinpäivään asti.

On siinä "juhannuskokkohallituksessa"
jos jonkinlaista "ainesta".
Pannaan palamaan.
Siinä menee vanhat sekä nuoret
aatteet ja kääntövaatteet samanlailla…
Voi sitä liekkien väriä ja kirjoa;
iloisesti kipinää ja paukettaan
antavat niin kierrätetyt kuin uusiutumattomat
tai vielä paperille kirjaamattomat ideat ja innovaatiot
sekä edellisen hallituksen täysin korjauskelvoton
ja vuotava kestävyysvajevene.
Nousee sakea Kioton ja muista
sopimuksista piittamaaton sauhu
ynnä hilpeä riamu ja melu.

Rantalavalle nousee MM-Suomen
ykkösketju eli -kentällinen:
keskushyökkääjänä Katainen
(Liukas Luikku: linnun luut, laulajan lihakset ja painonnostajan ääni);
vasemmiston laitana Arhinmäki (oliko se mato vai ärhentelevä käki);
oikeana laitana Jutta Urpilainen (justiina just ihan jetsulleen…);
ja pakkiparina Sinne(tänne)mäki - Räsänen
(nopeat avaukset, oma sukupuolineutraali pää pysyy kylmänä); sekä
maaliin pannaan Wallin (kaikki pelaa, mikä muukin paikka käy).
Ja tarvitaan tietysti huoltojoukkoihin muutamaa neuvoa-antavaa osaajaa…
Ehdotan Nurmista ja Jutilaa.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Baariin sataa ja litraan tippuu...

Ei ne suuret velat vaan pienet säästöt (52, 1144)

Tänään aamupäivällä, ainakin täällä
Helsingin keskustassa, sadekuurahti
hyvin tarpeellisesti ja kastelevaisesti.
Itse ehdin juuri ennen kuurahdusta
käydä hakemassa kesän ekan sateensuojani
kolmella eurolla.

Mikäli vanhat "taivaanmerkit" ja kuukausittainen
sateensuojain hukkaamistiheys pitävät kutinsa,
koko kesän läpimäräkskastumiseni suojauskustannukseni
noussevat noin 15-21 euroon.
Tuon rahasumman kun joutuu panemaan sateensuojina likoon,
jostain on kesänviettopalveluita leikattava vastaavasti
eli saatava säästöjä kokoon.
Alustavasti olen suunnitellut kattavani ko. kustannusvajeen
vähentämällä terassioluttarjontaani elokuun loppuun mennessä
kolmella, jopa neljällä isolla.
Mitä hintavammissa terassipaikoissa jättää
sen "yhden", pois lukien ensimmäisen tai viimeisen, ottamatta,
sitä vähäisempiä oluenottokertoja
ja sitä pienempää olutnesteen vetomitallista määrää
se kirpaisee ja sitä harvempia säästöolutkimaroita merkitsee.

Baariin sataa ja litraan tippuu...
Onks tää nyt niin vaikeeta, tää tippottainsäästäminen?
Mää vaan kysyn!

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Kesä, antaa tulla vaan!

Erkistä viisi Jussiin (51, 1143)

Tänään, Erkin päivänä (18.5.) on enää
vajaa viisi viikkoa Jussiin (24.6).
Tähän aikaan, kevätkesällä,
kaikki virtaa kiihkeästi.
Ennen vanhaa puukin vielä huilasi joissa.

Luonnon vihreys ja kauneus suorastaan räjähtää silmille!
Kunpa vain tästä kiitävästä ohimeneväisyydestä
taas osaisi ja ehtisi nauttia:
kukka- ja taimi-istutuksista,
multasormista, tuoksuista,
ennen kuutta -aamukahveista partsilla tai kuistilla,
pehmeistä alkukesän sateista,
pönttölintujen pesimispuuhista
ja kerttulintujen liverryksestä,
vähän pitkään venähtäneistä terassiolusista…

Se olisi kamalaa,
jos kaikkia näitä alkukesän "ihmeitä ja herkkuja"
pitäisi tilata siihen tapaan
kuin ulkomailla ravintolan menu-listalta.
Mutta onneksi ei tarvitse tilailla
ja laskeskella, että mitähän tämäkin taas maksaa!

Suomalaisena ja Suomessa otan avomielin
vastaan kesän puhkeamisen ihan samanlaisena
kuin aina ennenkin:
antaa tulla vaan!

Kesä, antaa tulla vaan!

Erkistä viisi Jussiin (51, 1143)

Tänään, Erkin päivänä (18.5.) on enää
vajaa viisi viikkoa Jussiin (24.6).
Tähän aikaan, kevätkesällä,
kaikki virtaa kiihkeästi.
Ennen vanhaa puukin vielä huilasi joissa.
Luonnon vihreys ja kauneus suorastaan räjähtää silmille!
Kunpa vai tästä kiitävästä ohimeneväisyydestä
taas osaisi ja ehtisi nauttia:
kukka- ja taimi-istutuksista,
multasormista, tuoksuista,
ennen kuutta -aamukahveista partsilla tai kuistilla,
pehmeistä alkukesän sateista,
pönttölintujen pesimispuuhista
ja kerttulintujen liverryksestä,
vähän pitkään venähtäneistä terassiolusista…

Se olisi kamalaa,
jos kaikkia näitä alkukesän "ihmeitä ja herkkuja"
pitäisi tilata siihen tapaan
kuin ulkomailla ravintolan menu-listalta.
Mutta onneksi ei tarvitse tilailla
ja laskeskella mitähän tämänkin taas maksaa!

Suomalaisena ja Suomessa otan avomielin
vastaan kesän puhkeamisen ihan samanlaisena
kuin aina ennenkin:
antaa tulla vaan!

maanantai 16. toukokuuta 2011

Suomeen syntyy MM-hallitus...

Herranjestas mitä siellä tapahtui! (50, 1142)

Olipa kerran, eilen jo toisen kerran se päivä,
kun Suomen jääkiakkojoukkue palasi kotiin maailmanmestarina:
Finnairin kone lennätti,
ja yks Hornetti sitä Suomen puolustusalueella "myötäkarvasi".
Odotti punanen matto.
Nurmisen Pasi (kuin Kekkonen Islannista
kalastusmatkaltaan palatessaan elokuussa 1981)
portailta matolle alastulonsa kumoon kupsahti.
Päänsä kultakannuun kumautti.
Siihen, siis pokaaliin, tuli komia lommo.

Ämäm-leijona osaa paitsi lämmätä
myös kännätä.
Sekin on vuosikausien harjoittelun tulosta
ja pitkien, linja-autossa istuttujen pelimatkojen
tuomaa kokemusta ja varmuutta.

Tästä on katajaisen kansan ja Kataisen
helppo ja pakko jatkaa.
Suomeen on syntymässä MM-hallitus,
joka Suomen leijonain lailla
voittaa vastuksensa ja piäksee Euroopan vellihousumaat
mutta samalla pitää oman päänsä puhtaana.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Ei tehrä tästä ny numeroo...

Sää, mää ja nuari tyämies (48, 1140)

Tampereen kiälestä on ny tehty oikeiv väitöskirja.

Se tarkastetaan täv viiko perjantaina.

Sen tavotteesta* mää en ymmärrä yhtikäs mitää.

Mutta siihe haastateltii samoja kolmeekymmentä

syntyperästä tamperelaista 1977 ja 1997.

Ainoo selkee tulos siinä väikärissä om mum miälestä se, että

nääs-sanan käyttö om muka vähentynys selvästi.

Sen tilalle on tullu,

hianosti sanottuna jonai huomionkohristimena, "kato":

"Käytiin kato Alarannassa ja ostettiin kato mustaamakkaraa".

Kylä mun nuoruuressani oli jo "kato" käytössä,

mutta sitä isoppojat ja äjjät perusteli viä lisää:

"kato, nääs, perkele"!

Voiha se olla, että nii ku ne väittää,

että tyäelämässä ollaa enite yleiskiälisiä.

Eläkkeellä sit seurustellaan enemmäv

vaa paikalliste kanssa, kekä missäki päi Suamee,

ja väännetään taas paikallista murretta.

Sas se sit.


LIISA MUSTANOJA: Idiolekti ja sen muuttuminen

*Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli kehittää

sosiolingvistisen variaationtutkimuksen metodiikkaa

ja syventää teoreettista otetta idiolektiin

ja sen muuttumiseen.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Minä liputan Timon päivää!

Eläkööt, Timot (47, 1139)

Miksi tänään liputetaan?
Se joku julistus 9.5.1950 olisi hyvin
saanut jäädä Pariisissa lukematta.
Olisivat saaneet meitin herratkin nyt
olla pilaamatta mökkikauden avajaisviikonloppujaan
Euroopan rääpälevaltioiden syömä- ja juomavelkojen takia.
Ja Suomen köyhä kansa saisi olla kaivamatta
jatkuvasti verokarhunsa kuvetta ja olla pokkuroimatta:
kyllä Suomi maksaa Kreikan velat,
kyllä Suomi maksaa Irlannin velat,
kyllä Suomi maksaa Portugalin velat…
Suomi ottaa lisää lainaa, että jaksaa maksaa!

Jos tänään liputetaan, niin liputetaan
sitten, mutta ei Euroopalle vaan Suomen
kuuluisille Timoille:
Jutilan Timo (jääkiekkoilija),
Kahilaisen Timo (Kummeli-näyttelijä),
Koivusalon Timo (näyttelijä-ohjaaja),
Timo Taikuri (Pikku Kakkosen legendaarinen taikuri),
T. A. Mikkosen Timo (tv:n monitoimimies),
Nummelinin Timo (jääkiekkoilija, kiakkovalmentaja),
Salonen Timo (ralliautoilija),
Timo (Seitsemän veljeksen 5. vanhin),
Harjunpään Timo (rikospoliisi)
tai Timo-perunalajike…

Ja onhan meillä se: Timo, Iso-Persu.
Liputettakoon Soininkin kunniaksi!

Eläkööt, Timot (47, 1139)

Miksi tänään liputetaan?

Se joku julistus 9.5.1950 olisi hyvin

saanut jäädä Pariisissa lukematta.

Olisivat saaneet meitin herratkin nyt

olla pilaamatta mökkikauden avajaisviikonloppujaan

Euroopan rääpälevaltioiden syömä- ja juomavelkojen takia.

Ja Suomen köyhä kansa saisi olla kaivamatta

jatkuvasti verokarhunsa kuvetta ja olla pokkuroimatta:

kyllä Suomi maksaa Kreikan velat,

kyllä Suomi maksaa Irlannin velat,

kyllä Suomi maksaa Portugalin velat…

Suomi ottaa lisää lainaa, että jaksaa maksaa!

Jos tänään liputetaan, niin liputetaan

sitten mutta ei Euroopalle vaan Suomen

kuuluisille Timoille:

Jutilan Timo (jääkiekkoilija),

Kahilaisen Timo (Kummeli-näyttelijä),

Koivusalon Timo (näyttelijä-ohjaaja),

Timo Taikuri (Pikku Kakkosen legendaarinen taikuri),

T. A. Mikkosen Timo (tv:n monitoimimies),

Nummelinin Timo (jääkiekkoilija, kiakkovalmentaja),

Salonen Timo (ralliautoilija),

Timo (Seitsemän veljeksen 5. vanhin),

Harjunpään Timo (rikospoliisi)

tai Timo-perunalajike…

Ja onhan meillä se: Timo, Iso-Persu.

Liputettakoon Soininkin kunniaksi!

perjantai 6. toukokuuta 2011

Äiti, saa tulla pyyhkimään...

Kiitos, äite! (46, 1138)

Meillä kaikilla on äiti:
elävänä tai kuolleena.
Vain synnyttänyt nainen tietää,
mitä on äidiksi tuleminen
ja mitä on oleminen äitinä, äitenä, mutsina, äiskänä,
mamina, mammana, mummuna, mummona, mummina,
mummana, famuna tai vaikkapa ämminä…
Äidin "puhuttelunimike" riippuu siitä, mistä päin Suomea
ollaan kotoisin, lähtöisin, peräisin tai pois.

Jos teillä on joku yllä mainituista hengissä
ja vielä letkuttomassa ruumiin ja sielun voimissa
eli "yläkerran kammarit" etes jonkinlaisessa
"peruslämmityksessä", olkaa siitä ylpeitä,
iloitkaa ja juhlikaa sitä pyhänä, ÄITIENPÄIVÄNÄ.
Kysykää heiltä, muistavatko he, missä suutelivat
ensikertaa isänne tai isoisänne kanssa.
Siinähän oikeastaan on meidän oman elämäntarinamme alku.
Se hetki on kuin virkkeen ensimmäisen sanan
ensimmäisen kirjaimen ensimmäinen käsinkirjoitettu kaari…

maanantai 2. toukokuuta 2011

Toisen osuma on toisen kuolema...

Obama osui. Osama oli. (45, 1137)

Osama bin Laden kuoli, kun sai osuman.
Obama sen tapattamisessa viimein onnistui
ja sai valkopääkotkan lakkiinsa sulan.
Libya-playkkarissa Nato vähän pelotteli Muammar Gaddafia.
iskussaan kuolikin vain poika ja lapsenlapia.
Tarkoituskaan ei ollut, muka, tappaa Gaddafia.
Sehän olisi pelin sääntöjen vastaista.
Mutta odotettavissa kierre kostoniskuissa
Kostoniskut uhkaavat.
Jossain ja varmasti pian pommit paukkuvat.

Pienessä, syrjäisessä mutta rauhanomaisessa
Suomessa kaikki on hyvin:
Tyhjäntoimitusministeriöissä on joutilasta
ja siispä kellokortilta jouksevana aikana
voi suunnitella pihan rapsutuksia ja kesälomia.

Suomen ainoa uhka ja vastustaja on tänään Latvia.
Sen pitäisi olla Suomen leijonille vain vapun jälkeen
sopiva huikopala.

Rape.