keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Hyvä Tuomas, tuopa juomas...

21.12.11 Kell' ei oo Tuomaan päivänä, sill' ei oo joulunakaan (11, 1159)

Se alkaa olla "pirkassa tai pulkassa*" vuosi tämäkin.
Paljon sattui, tapahtui ja tuli ittekin tehtyä,
virheitä ja erheitä etupäässä värkättyä.
Mutta tulipa etsittyä, löydettyä ja elettyäkin,
koko ämpärillinen onnellisia pieniä hetkiä.

Mutta paljon jäi näkemätä ja tekemätä.
Joulun ja lomaväliviikon jälkeen olemme täysin uuden, arvaamattoman
vuoden, 2012, vietävänä,
arkiset työt ja huolet taas myötä,
tietysti vain,
jos Luoja suo ja sisäelimet kestävät…


*Torpparikautena, jolloin torpparit tekivät veronsa pääasiassa työpäivinä, käytettiin veropäivien merkitsemiseen pirkkaan tai pulkkaan. Toinen puoli säilytettiin kartanossa, toinen puoli torpparilla. Illalla työstä päästyä ne liitettiin yhteen ja vouti sahalla sahasi vinon, kohtisuoran tai ristimäisen jäljen merkiksi naisen, miehen tai hevosen suoritetusta päivätyöstä. Sen jälkeen taksvärkkäri sai pistää pirkan tai pulkan osan taskuunsa, joten päivä tuli pulkkaan. Vouti pani toisen osan konttorin naulaan. Vuoden lopussa tarkistettiin pulkan avulla suoritettu vero. Kun vuoden lopputili oli tehty, saatettiin pulkan toinen reuna vuolla sileäksi ja aloittaa uusi vuosi samaan pulkkaan. Tästä käytännöstä on siis peräisin sanonta ”Päivä on pulkassa eli pirkassa”

Tule meille Tuomas kulta
Tuopa joulu tullessasi!
Tule aatto, joudu joulu,
Sekä Tahvana tavota!
Meill' on leivät leivottuina,
Sekä piiraat paistettuina,
Olut o'ottaa puolikossa,
Viina leroo lekkerissä.
Ompa kystä aitassamme,
Paljon pantua eloa:
Sirkan siivet, torakan koivet,
Permusen peräpakurat.

Muistiin kirjoitti Johannes Häyhä vuonna 1893.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Valtiovarainvaliokunnalla on viisautta...

12.12.11
Tosiasioiden tunnustaminen (10,1158)

Euroalue ajautuu ensi vuonna taantumaan ja pankkikriisiin.
Eurokriisin luoman epävarmuuden vuoksi on varauduttava
kotimaisen kysynnän vähenemiseen.
Ensi keväänä valtiontaloudessa joudutaan
mittaviin uusiin leikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Aa perustuu
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖön 26/2011 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi
vuodelle 2012 (12.12.2011).

lauantai 10. joulukuuta 2011

Viekää kaikki

8.12. NE vievät meiltä… (9, 1157)

Tanssit Halosen kanssa ovat nyt loppuneet.
Vuoden turhakkeet, mekot, koltut ja dekolteet,
voi viedä kirppikselle, panna kierrätykseen
tai leikellä kesämökin huussin matonkuteeseen.
"Linnaväen" teot puhukoot puolestaan.
Sisäinen kauneus merkitsee vaan.

Tänään on suomalaisen musiikin päivä,
Sibeliuksen syntymäpäivä ja ensimmäistä kertaa
näissä merkeissä yleinen liputuspäivä.
Tämä, sama päivä, 8.12., vuonna 1980
(Amerikan aikaa 23:07) on myös
John Winston Lennonin murhapäivä.

Iloitaan itsenäisyydestä ja suomalaisesta musiikista,
kuni NE vievät nekin meiltä, vähemmistöläisiltä, pohjanperäläisiltä!

94-vuotias sänkyynsä kytkettynä ja vaipat vaihtamatta

5.12. 94-vuotias EU:n pannassa ja liekassa (8, 1156)

Arto Nybergin ohjelmaa katsellessain
eilen illalla huomasin sen.
Vajaa kolme on kuukautta jäljellä vain
valtakauttansa Halosen.

Vielä huomenna emäntänä
linnan juhlijat on käteltävä.
Niitten joukossa yksi pönöttävä,
ensi vuonna linnan isäntä.

Veteraanimme talvi- ja jatkosodan
ihan syystä ovat murheissaan.
Kaksi kertaa he pysäyttivät idän ylivoiman.
Nyt Suomi pantu on EU:n liekaan.

Ja niin kuin silloin jo ennen sotia
väärä vitonen toi huonoa onnia.
Koko euro on vain vale- ja leikkiraha.
Markka takaisin on saatava!

Siis kun huomenna juhlitte
ysineljä-vuotista isänmaatamme.
Toivon, että vähän kalvaisi mielessä:
Helkkarin paljon on pielessä.

Historia syntyy päivä kerrallaan

28.11. Jokainen päivänen on pienen historiankirjoituksen arvoinen (7, 1155)

Samalla kun kuljetusalat hakkasivat päätään raameihin
ja viikonlopun sää oli mitä karmein,
muutama Suomen historian merkkipäivä
meni siinä ohi ansaitsemaansa huomiota herättämättä.
Pe:na 25.11. täytti presidentti Mauno Henrik Koivisto 88
virkeänä sotavanhuksena.
Yhtä paljon on viinalla leikatussa Viski 88:ssa
prosentteina viskiä mukana.
Rocket '88 -biisiä vuodelta 1951 pidetään
maailman ensimmäisenä rock'n'roll-kappaleena.
Siinä Ike Turner and The Kings of Rhythm
ylistävät uutta Oldsmobilen "raketti"-mallia.

La:na 26.11. tuli kuluneeksi 72 vuotta,
siitä kun paukkuivat 26.11.1939 talvisodan alkulaukaukset Mainilassa.
Nehän ampui neuvostojoukot ihan ite Kirjan mutkasta.
Tykin ammukset lensivät sieltä yli Suomen maakaistaleen.
Siitäkös NL sai hyvän syyn hyökkäämättömyyssopimuksen
irtisanomiseen.

Ja Mainilan laukausten päivästä tulee lähtemättömästi
mieleeni Veijo Ojala, Finnveran Oyj:n varatoimitusjohtaja.
Hän syntyi 28 vuotta ja yhden päivän Mauno Koiviston jälkeen,
päivänä, jolloin Mainilan laukauksista tuli tasan 12 vuotta.
Joulukuun 1. päivänä tulee 22 vuotta,
siitä kun hän aloitti nykyisessä tehtävässänsä
ja päätti sisäasiainministeriössä lähiesimienenäni päivänsä
ja on mitä ilmeisimmin vuodenvaihteessa elävänä
eläkkeelle siirtymässä.

Ei ehtinyt akateemikoksi

24.11.11 Juicen tunnistus

Juice Leskinen (ennen vuotta 2006 Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen)
syntyi 19.2.1950 köyhään päähän sillan varhain kevääseen
sunnuntailapseksi pyhäaamuiseen.

löysi vaarivainaansa polkupyörän aitan alta
ja ajeli sillä sitten pitkin raittia,
meni kioskille osti sieltä spraittia.

Koskenkorvaa pullosta joi,
kun Kaavin Iloharjulla tango soi.

jäi Pieksämäen asemalle.
Häipyi kaikki todellinen.
Mutta helposti syntyy kuvitellen
toinen 16 minuutin ja 2 sekunnin todellisuus:
Pieksämäen asemalla blues.

ei päässyt poliisikouluun ei armeijaan
mutta sentään pulteriksi Tampereen koskeen
ja näköispatsaaksi Tillikkaan.

asui kirjoitteli Taukoja ja katseli
ensimmäisen vaimonsa kaksoiselämää,
kunnes taakse jäi Lamminpää.

käpertyi kerrallan keskimäärin yhden naisen kainaloon,
jäi yöksi eikä aina tiennyt missä heräsi.

konepajalla viilaili, kiilaili, leikkaili, veikkaili, niitaili, viitaili
kintaalla vain, poraili, toraili, lakkaili, makkoili.
Kerran sitten konttoristin valssiin vei.
Pomo siitä tykännyt ei,
vaan laukoi hauleja monoon
ja pani pennit jonoon.

jyräsi Heinolassa ja keikkaili Kuopio-Iisalmi-Nivalassa.

sai viisumin Tallinnaan,
sekosi valge viinaan.
Maksansa ei sanonut ihan "poks",
mutta kaks ja puoli vuotta vaivasi kirroosi, mitä kirosi.
Pirkanmaan saattokodissa sentään haitaribussillinen lastenlauluja irtosi.

nousi kolmantena sen jälkeisenä vuonna lavalle,
täytti (19.2.1990) elävänä 40 v. siirtyi kuivalle valkkarilinjalle.

uskoi maailmanrauhaan ja joulupukkiin.

ei ehtinyt akateemikoksi, vaikka olisi sen ansainnut.
MUTT': Juicen sävellykset, sanoitukset, kipaleet ja äänitteet
siirtyvät mm. ajassa ja ikuisuudesta riippumatta.
Niitä lauletaan niin karaokessa kuin -1 ja +1 -kerroksessa

Näkis vaan

21.11. SITÄ joulua odotellessa (5, 1153)

Jo joutuin tuli taas se aika, kun saa virittäytyä jouluhässäkkään.
Raittiina autoilevat pukit on pantu tavarataloihin pätkätöihin verryttelemään.
Kaikenlaista joulukrääsää tyrkytetään.
Jokaisen kunnon, sinivalkoisen suomalaisen on pantava
lahjahankintoihinsa ja jouluvalmisteluihinsa vähintään 465 euroa.
Muuten ei ole sydämmiin joulun tekeminen ja tuleminen
eikä varpusta jouluaamuna ruokkiminen.

Näin meitä lapsenmielisiä taas höynäytetään
kärttyisästä kädestämme antamaan,
mutta samalla myös kehotetaan
kunnian ja omantunnon kautta muistamaan
Etelä-Euroopan vähäosaisia kansalaisia.
Pihtiputaan mummokin siirtää veronpalautuksensa
lyhentämättömästi Kreikan, Italian ja Espanjan työttömille,
siinä uskossa että vielä jonakin jouluna joksikin joutaisivat
ja meille suomalaisille laivakaupalla sinne kuskaamamme vakautusrahoista
joskus vielä etes siemenrahoina takaisin maksaisivat.
SITÄ joulua odotellessa… nuorikin jo harmaantuu.

Aina on joku poissa

ke 16.11.11
Ainakin yksi on joukosta poissa (4/1152)

Itsenäisyyspäivän linnanjuhlissa ei nähdä kansanedustaja Teuvo Hakkaraista,
Viitasaaren perussuomalaista.
”No, mitä minä siellä tekisin? Herrojen kanssa hikoilisin.”
Römppäsen Veikko siellä kerran kävi, Ahtitsaarin aikana.
Silloin alkupala oli Veikosta hyvä mutt’ tikkunen.
Juomaakin oli runsaasti, lasi vain pikkunen.
Veikko veteli viinaa ja wurstia
eikä aatellut Veikko Hurstia.*

Kerran minäkin menin
kutsumatta, myöhässä ja "tukevin pohjallisin"
köyhän miehen linnanjuhliin eli Smolnaan
"läksiäispotkimaan" yhtä ministeriämme
maitojunalla takaisin Pohjois-Karjalaan.
Iso keltainen kortti tuli.
Silloinen erityisavustajansa, nykyinen
Vantaan kaupunginjohtaja sen järjesti.


* Neljä edellistä virkettä on hieman mukailusti
Jaakko Tepon kappaleesta "Kanslian kutsu"

Voihan Filandiattaria

14.11. Finlandiattaret (3/1151)

Eeva-Kaarina Aronen: Kallorumpu
Vielä Karjalan mänty vapaana humisee, kun jo marsalkka Mannerheimin
kodissa kallorumpu kumisee.

Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Moni suomalainenkin taiteilija saati yksi jäkälätutkija voi Pariisiin hukkua
ja saa arvostusta vasta elinaikansa historioiduttua ja se kansien sisään pantuna.

Laura Gustafsson: Huorasatu
Pimp&Pimp ja pompeli pom, kivuton synnytys ja miesten e-pilleri kenties kerran tarjolla on.

Laila Hirvisari: Minä, Katariina
Minä, Katariina ja Laila olimme kerran Hirvisaaressa paossa Venäjän juonittelevaa hovia ja
tietysti anoppia.

Rosa Liksom: Hytti nro 6
Kuolleen taivaanrannan takanakin on elämää.
Samassa junassa ja hytti nro 6:ssa täysin vieraan ihmisen ja itsensä kanssa
halki Siperian sen "vasta" saattaa ymmärtää.

Jenni Linturi: Isänmaan tähden
Dementoituneelle kahdeksankymppiselle sotavanhukselle tekee joskus hyvää
pienet terävät yhden tähden korpikonjakkia ja sota-ajan karmeinkin nostalgia.

Tekopyhistelyä tämä on vaan...

9.11. Voi tätä tekopyhistelyä (2, 1150)

Mitä on väliä yhdestä hyvästä,
asiansa osaavasta valelääkäristä?!
Paljon, paljon enemmän pitäisi Suomen kansan
ja median olla huolissaan määrällisesti
monikertaisesti joukosta törkimyksiä:
kännissa autoa ajavat, nuoret, näyttääkseen kaahaavat,
tietoa vuotavat ja varastavat, insuliinilla tappavat
tai pikkujouluissa aviosuhdettaan rikkovat
saati sitten päättämättöminä paikallaan
soutavat ja huopaavat EU-johtajat…

Toisin kävi Gaddafin

8.11. Liukuportailla taivaaseen (1/1149)

Maapallomme ei ihan vielä liene perillä,
Se toki on neljän viime vuosikymmenen aikana
urallaan ja urassaan jonkin verran nytkähtänyt -
jonkun mielestä jopa jytkähtänyt.
Tänään tulee kuluneeksi tasan 40 v. siitä,
kun eräs lady oli jo ostamassa
"tikanportaita taivaaseen" (stairway to heaven).

Saattaapa olla, että silloin 8.11.1971
kun meni Stockalla liukuportaita ylimpään kerrokseen,
matkalla oli nähnyt kaiken mitä
paratiisissa voisi kuvitella olevan.
Tosin tiatsikat ja kännykkät olivat listalla tulevan.

Mutta eräiden silloin kovien jätkien olisi
autuaampi on kuoltuaan olla vaikka nahkurin orsilla
kuin teuraana nähtävillä kauppakeskuksen
kylmähuoneen lattialla.