Suomeen syntyy MM-hallitus...

Herranjestas mitä siellä tapahtui! (50, 1142)

Olipa kerran, eilen jo toisen kerran se päivä,
kun Suomen jääkiakkojoukkue palasi kotiin maailmanmestarina:
Finnairin kone lennätti,
ja yks Hornetti sitä Suomen puolustusalueella "myötäkarvasi".
Odotti punanen matto.
Nurmisen Pasi (kuin Kekkonen Islannista
kalastusmatkaltaan palatessaan elokuussa 1981)
portailta matolle alastulonsa kumoon kupsahti.
Päänsä kultakannuun kumautti.
Siihen, siis pokaaliin, tuli komia lommo.

Ämäm-leijona osaa paitsi lämmätä
myös kännätä.
Sekin on vuosikausien harjoittelun tulosta
ja pitkien, linja-autossa istuttujen pelimatkojen
tuomaa kokemusta ja varmuutta.

Tästä on katajaisen kansan ja Kataisen
helppo ja pakko jatkaa.
Suomeen on syntymässä MM-hallitus,
joka Suomen leijonain lailla
voittaa vastuksensa ja piäksee Euroopan vellihousumaat
mutta samalla pitää oman päänsä puhtaana.

Ei tehrä tästä ny numeroo...

Sää, mää ja nuari tyämies (48, 1140)

Tampereen kiälestä on ny tehty oikeiv väitöskirja.

Se tarkastetaan täv viiko perjantaina.

Sen tavotteesta* mää en ymmärrä yhtikäs mitää.

Mutta siihe haastateltii samoja kolmeekymmentä

syntyperästä tamperelaista 1977 ja 1997.

Ainoo selkee tulos siinä väikärissä om mum miälestä se, että

nääs-sanan käyttö om muka vähentynys selvästi.

Sen tilalle on tullu,

hianosti sanottuna jonai huomionkohristimena, "kato":

"Käytiin kato Alarannassa ja ostettiin kato mustaamakkaraa".

Kylä mun nuoruuressani oli jo "kato" käytössä,

mutta sitä isoppojat ja äjjät perusteli viä lisää:

"kato, nääs, perkele"!

Voiha se olla, että nii ku ne väittää,

että tyäelämässä ollaa enite yleiskiälisiä.

Eläkkeellä sit seurustellaan enemmäv

vaa paikalliste kanssa, kekä missäki päi Suamee,

ja väännetään taas paikallista murretta.

Sas se sit.

LIISA MUSTANOJA: Idiolekti ja sen muuttuminen

*Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli kehittää

sosiolingvistisen variaationtutkimuksen metodiikkaa

ja syventää teoreettista otetta idiolektiin

ja sen muuttumiseen.

Minä liputan Timon päivää!

Eläkööt, Timot (47, 1139)

Miksi tänään liputetaan?
Se joku julistus 9.5.1950 olisi hyvin
saanut jäädä Pariisissa lukematta.
Olisivat saaneet meitin herratkin nyt
olla pilaamatta mökkikauden avajaisviikonloppujaan
Euroopan rääpälevaltioiden syömä- ja juomavelkojen takia.
Ja Suomen köyhä kansa saisi olla kaivamatta
jatkuvasti verokarhunsa kuvetta ja olla pokkuroimatta:
kyllä Suomi maksaa Kreikan velat,
kyllä Suomi maksaa Irlannin velat,
kyllä Suomi maksaa Portugalin velat…
Suomi ottaa lisää lainaa, että jaksaa maksaa!

Jos tänään liputetaan, niin liputetaan
sitten, mutta ei Euroopalle vaan Suomen
kuuluisille Timoille:
Jutilan Timo (jääkiekkoilija),
Kahilaisen Timo (Kummeli-näyttelijä),
Koivusalon Timo (näyttelijä-ohjaaja),
Timo Taikuri (Pikku Kakkosen legendaarinen taikuri),
T. A. Mikkosen Timo (tv:n monitoimimies),
Nummelinin Timo (jääkiekkoilija, kiakkovalmentaja),
Salonen Timo (ralliautoilija),
Timo (Seitsemän veljeksen 5. vanhin),
Harjunpään Timo (rikospoliisi)
tai Timo-perunalajike…

Ja onhan meillä se: Timo, Iso-Persu.
Liputettakoon Soininkin kunniaksi!

Eläkööt, Timot (47, 1139)

Miksi tänään liputetaan?

Se joku julistus 9.5.1950 olisi hyvin

saanut jäädä Pariisissa lukematta.

Olisivat saaneet meitin herratkin nyt

olla pilaamatta mökkikauden avajaisviikonloppujaan

Euroopan rääpälevaltioiden syömä- ja juomavelkojen takia.

Ja Suomen köyhä kansa saisi olla kaivamatta

jatkuvasti verokarhunsa kuvetta ja olla pokkuroimatta:

kyllä Suomi maksaa Kreikan velat,

kyllä Suomi maksaa Irlannin velat,

kyllä Suomi maksaa Portugalin velat…

Suomi ottaa lisää lainaa, että jaksaa maksaa!

Jos tänään liputetaan, niin liputetaan

sitten mutta ei Euroopalle vaan Suomen

kuuluisille Timoille:

Jutilan Timo (jääkiekkoilija),

Kahilaisen Timo (Kummeli-näyttelijä),

Koivusalon Timo (näyttelijä-ohjaaja),

Timo Taikuri (Pikku Kakkosen legendaarinen taikuri),

T. A. Mikkosen Timo (tv:n monitoimimies),

Nummelinin Timo (jääkiekkoilija, kiakkovalmentaja),

Salonen Timo (ralliautoilija),

Timo (Seitsemän veljeksen 5. vanhin),

Harjunpään Timo (rikospoliisi)

tai Timo-perunalajike…

Ja onhan meillä se: Timo, Iso-Persu.

Liputettakoon Soininkin kunniaksi!

Äiti, saa tulla pyyhkimään...

Kiitos, äite! (46, 1138)

Meillä kaikilla on äiti:
elävänä tai kuolleena.
Vain synnyttänyt nainen tietää,
mitä on äidiksi tuleminen
ja mitä on oleminen äitinä, äitenä, mutsina, äiskänä,
mamina, mammana, mummuna, mummona, mummina,
mummana, famuna tai vaikkapa ämminä…
Äidin "puhuttelunimike" riippuu siitä, mistä päin Suomea
ollaan kotoisin, lähtöisin, peräisin tai pois.

Jos teillä on joku yllä mainituista hengissä
ja vielä letkuttomassa ruumiin ja sielun voimissa
eli "yläkerran kammarit" etes jonkinlaisessa
"peruslämmityksessä", olkaa siitä ylpeitä,
iloitkaa ja juhlikaa sitä pyhänä, ÄITIENPÄIVÄNÄ.
Kysykää heiltä, muistavatko he, missä suutelivat
ensikertaa isänne tai isoisänne kanssa.
Siinähän oikeastaan on meidän oman elämäntarinamme alku.
Se hetki on kuin virkkeen ensimmäisen sanan
ensimmäisen kirjaimen ensimmäinen käsinkirjoitettu kaari…

Toisen osuma on toisen kuolema...

Obama osui. Osama oli. (45, 1137)

Osama bin Laden kuoli, kun sai osuman.
Obama sen tapattamisessa viimein onnistui
ja sai valkopääkotkan lakkiinsa sulan.
Libya-playkkarissa Nato vähän pelotteli Muammar Gaddafia.
iskussaan kuolikin vain poika ja lapsenlapia.
Tarkoituskaan ei ollut, muka, tappaa Gaddafia.
Sehän olisi pelin sääntöjen vastaista.
Mutta odotettavissa kierre kostoniskuissa
Kostoniskut uhkaavat.
Jossain ja varmasti pian pommit paukkuvat.

Pienessä, syrjäisessä mutta rauhanomaisessa
Suomessa kaikki on hyvin:
Tyhjäntoimitusministeriöissä on joutilasta
ja siispä kellokortilta jouksevana aikana
voi suunnitella pihan rapsutuksia ja kesälomia.

Suomen ainoa uhka ja vastustaja on tänään Latvia.
Sen pitäisi olla Suomen leijonille vain vapun jälkeen
sopiva huikopala.

Rape.

Vielä kerran ja ehkä toisenkin...

Paavo lähtee, minä en (44, 1136)

Suomen tasavallan seuraava, 72. hallitus
saattaa olla sinipunapersu.
Kun tulin 1.9.1983 virkamieheksi valtioneuvoston kansliaan,
Paavo Matti Väyrynen oli ulkoasiainministerinä.
Nyt, noin 17.5.2011, kun hän jättää
ja ilmeisen lopullisesti valtioneuvoston,
yhteinen taipaleemme neljässä eri hallituksessa
on kestänyt 3541 vrk:ta, siis lähes 10 vuotta.
Sitten sekin onneksi ohi on!

B-puolen loppuaan rahisevalla virkaurallani
seuraava hallitus on kymmenes ja
toivottavasti toiseksi viimeinen.
Jos Luoja suo ja sisäelimet kestävät
jätän nämä, tietoa, taitoa, tahtoa
ynnä vähän junailu- ja jetsutuskykyä
vaativat miälettömän miälenkiintoiset
ja haastavat hommat maaliskuussa 2016,
kun täytän 60 vuotta ja toivottavasti pääsen
elävänä omasta selkänahastani repimättömälle
eläkkeelle.

Siihen asti vakaa pyrkimykseni on sietää ja kestää
maapallon ja maailmani mullistukset,
onnettomat esimieheni ja organisaatiomyllerrykset
sekä tummien ja vaalien jytkytykset…