Kiitos, äite! (46, 1138)
Meillä kaikilla on äiti:
elävänä tai kuolleena.
Vain synnyttänyt nainen tietää,
mitä on äidiksi tuleminen
ja mitä on oleminen äitinä, äitenä, mutsina, äiskänä,
mamina, mammana, mummuna, mummona, mummina,
mummana, famuna tai vaikkapa ämminä…
Äidin "puhuttelunimike" riippuu siitä, mistä päin Suomea
ollaan kotoisin, lähtöisin, peräisin tai pois.
Jos teillä on joku yllä mainituista hengissä
ja vielä letkuttomassa ruumiin ja sielun voimissa
eli "yläkerran kammarit" etes jonkinlaisessa
"peruslämmityksessä", olkaa siitä ylpeitä,
iloitkaa ja juhlikaa sitä pyhänä, ÄITIENPÄIVÄNÄ.
Kysykää heiltä, muistavatko he, missä suutelivat
ensikertaa isänne tai isoisänne kanssa.
Siinähän oikeastaan on meidän oman elämäntarinamme alku.
Se hetki on kuin virkkeen ensimmäisen sanan
ensimmäisen kirjaimen ensimmäinen käsinkirjoitettu kaari…
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti