Baariin sataa ja litraan tippuu...

Ei ne suuret velat vaan pienet säästöt (52, 1144)

Tänään aamupäivällä, ainakin täällä
Helsingin keskustassa, sadekuurahti
hyvin tarpeellisesti ja kastelevaisesti.
Itse ehdin juuri ennen kuurahdusta
käydä hakemassa kesän ekan sateensuojani
kolmella eurolla.

Mikäli vanhat "taivaanmerkit" ja kuukausittainen
sateensuojain hukkaamistiheys pitävät kutinsa,
koko kesän läpimäräkskastumiseni suojauskustannukseni
noussevat noin 15-21 euroon.
Tuon rahasumman kun joutuu panemaan sateensuojina likoon,
jostain on kesänviettopalveluita leikattava vastaavasti
eli saatava säästöjä kokoon.
Alustavasti olen suunnitellut kattavani ko. kustannusvajeen
vähentämällä terassioluttarjontaani elokuun loppuun mennessä
kolmella, jopa neljällä isolla.
Mitä hintavammissa terassipaikoissa jättää
sen "yhden", pois lukien ensimmäisen tai viimeisen, ottamatta,
sitä vähäisempiä oluenottokertoja
ja sitä pienempää olutnesteen vetomitallista määrää
se kirpaisee ja sitä harvempia säästöolutkimaroita merkitsee.

Baariin sataa ja litraan tippuu...
Onks tää nyt niin vaikeeta, tää tippottainsäästäminen?
Mää vaan kysyn!

Kesä, antaa tulla vaan!

Erkistä viisi Jussiin (51, 1143)

Tänään, Erkin päivänä (18.5.) on enää
vajaa viisi viikkoa Jussiin (24.6).
Tähän aikaan, kevätkesällä,
kaikki virtaa kiihkeästi.
Ennen vanhaa puukin vielä huilasi joissa.

Luonnon vihreys ja kauneus suorastaan räjähtää silmille!
Kunpa vain tästä kiitävästä ohimeneväisyydestä
taas osaisi ja ehtisi nauttia:
kukka- ja taimi-istutuksista,
multasormista, tuoksuista,
ennen kuutta -aamukahveista partsilla tai kuistilla,
pehmeistä alkukesän sateista,
pönttölintujen pesimispuuhista
ja kerttulintujen liverryksestä,
vähän pitkään venähtäneistä terassiolusista…

Se olisi kamalaa,
jos kaikkia näitä alkukesän "ihmeitä ja herkkuja"
pitäisi tilata siihen tapaan
kuin ulkomailla ravintolan menu-listalta.
Mutta onneksi ei tarvitse tilailla
ja laskeskella, että mitähän tämäkin taas maksaa!

Suomalaisena ja Suomessa otan avomielin
vastaan kesän puhkeamisen ihan samanlaisena
kuin aina ennenkin:
antaa tulla vaan!

Kesä, antaa tulla vaan!

Erkistä viisi Jussiin (51, 1143)

Tänään, Erkin päivänä (18.5.) on enää
vajaa viisi viikkoa Jussiin (24.6).
Tähän aikaan, kevätkesällä,
kaikki virtaa kiihkeästi.
Ennen vanhaa puukin vielä huilasi joissa.
Luonnon vihreys ja kauneus suorastaan räjähtää silmille!
Kunpa vai tästä kiitävästä ohimeneväisyydestä
taas osaisi ja ehtisi nauttia:
kukka- ja taimi-istutuksista,
multasormista, tuoksuista,
ennen kuutta -aamukahveista partsilla tai kuistilla,
pehmeistä alkukesän sateista,
pönttölintujen pesimispuuhista
ja kerttulintujen liverryksestä,
vähän pitkään venähtäneistä terassiolusista…

Se olisi kamalaa,
jos kaikkia näitä alkukesän "ihmeitä ja herkkuja"
pitäisi tilata siihen tapaan
kuin ulkomailla ravintolan menu-listalta.
Mutta onneksi ei tarvitse tilailla
ja laskeskella mitähän tämänkin taas maksaa!

Suomalaisena ja Suomessa otan avomielin
vastaan kesän puhkeamisen ihan samanlaisena
kuin aina ennenkin:
antaa tulla vaan!

Suomeen syntyy MM-hallitus...

Herranjestas mitä siellä tapahtui! (50, 1142)

Olipa kerran, eilen jo toisen kerran se päivä,
kun Suomen jääkiakkojoukkue palasi kotiin maailmanmestarina:
Finnairin kone lennätti,
ja yks Hornetti sitä Suomen puolustusalueella "myötäkarvasi".
Odotti punanen matto.
Nurmisen Pasi (kuin Kekkonen Islannista
kalastusmatkaltaan palatessaan elokuussa 1981)
portailta matolle alastulonsa kumoon kupsahti.
Päänsä kultakannuun kumautti.
Siihen, siis pokaaliin, tuli komia lommo.

Ämäm-leijona osaa paitsi lämmätä
myös kännätä.
Sekin on vuosikausien harjoittelun tulosta
ja pitkien, linja-autossa istuttujen pelimatkojen
tuomaa kokemusta ja varmuutta.

Tästä on katajaisen kansan ja Kataisen
helppo ja pakko jatkaa.
Suomeen on syntymässä MM-hallitus,
joka Suomen leijonain lailla
voittaa vastuksensa ja piäksee Euroopan vellihousumaat
mutta samalla pitää oman päänsä puhtaana.

Ei tehrä tästä ny numeroo...

Sää, mää ja nuari tyämies (48, 1140)

Tampereen kiälestä on ny tehty oikeiv väitöskirja.

Se tarkastetaan täv viiko perjantaina.

Sen tavotteesta* mää en ymmärrä yhtikäs mitää.

Mutta siihe haastateltii samoja kolmeekymmentä

syntyperästä tamperelaista 1977 ja 1997.

Ainoo selkee tulos siinä väikärissä om mum miälestä se, että

nääs-sanan käyttö om muka vähentynys selvästi.

Sen tilalle on tullu,

hianosti sanottuna jonai huomionkohristimena, "kato":

"Käytiin kato Alarannassa ja ostettiin kato mustaamakkaraa".

Kylä mun nuoruuressani oli jo "kato" käytössä,

mutta sitä isoppojat ja äjjät perusteli viä lisää:

"kato, nääs, perkele"!

Voiha se olla, että nii ku ne väittää,

että tyäelämässä ollaa enite yleiskiälisiä.

Eläkkeellä sit seurustellaan enemmäv

vaa paikalliste kanssa, kekä missäki päi Suamee,

ja väännetään taas paikallista murretta.

Sas se sit.

LIISA MUSTANOJA: Idiolekti ja sen muuttuminen

*Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli kehittää

sosiolingvistisen variaationtutkimuksen metodiikkaa

ja syventää teoreettista otetta idiolektiin

ja sen muuttumiseen.

Minä liputan Timon päivää!

Eläkööt, Timot (47, 1139)

Miksi tänään liputetaan?
Se joku julistus 9.5.1950 olisi hyvin
saanut jäädä Pariisissa lukematta.
Olisivat saaneet meitin herratkin nyt
olla pilaamatta mökkikauden avajaisviikonloppujaan
Euroopan rääpälevaltioiden syömä- ja juomavelkojen takia.
Ja Suomen köyhä kansa saisi olla kaivamatta
jatkuvasti verokarhunsa kuvetta ja olla pokkuroimatta:
kyllä Suomi maksaa Kreikan velat,
kyllä Suomi maksaa Irlannin velat,
kyllä Suomi maksaa Portugalin velat…
Suomi ottaa lisää lainaa, että jaksaa maksaa!

Jos tänään liputetaan, niin liputetaan
sitten, mutta ei Euroopalle vaan Suomen
kuuluisille Timoille:
Jutilan Timo (jääkiekkoilija),
Kahilaisen Timo (Kummeli-näyttelijä),
Koivusalon Timo (näyttelijä-ohjaaja),
Timo Taikuri (Pikku Kakkosen legendaarinen taikuri),
T. A. Mikkosen Timo (tv:n monitoimimies),
Nummelinin Timo (jääkiekkoilija, kiakkovalmentaja),
Salonen Timo (ralliautoilija),
Timo (Seitsemän veljeksen 5. vanhin),
Harjunpään Timo (rikospoliisi)
tai Timo-perunalajike…

Ja onhan meillä se: Timo, Iso-Persu.
Liputettakoon Soininkin kunniaksi!

Eläkööt, Timot (47, 1139)

Miksi tänään liputetaan?

Se joku julistus 9.5.1950 olisi hyvin

saanut jäädä Pariisissa lukematta.

Olisivat saaneet meitin herratkin nyt

olla pilaamatta mökkikauden avajaisviikonloppujaan

Euroopan rääpälevaltioiden syömä- ja juomavelkojen takia.

Ja Suomen köyhä kansa saisi olla kaivamatta

jatkuvasti verokarhunsa kuvetta ja olla pokkuroimatta:

kyllä Suomi maksaa Kreikan velat,

kyllä Suomi maksaa Irlannin velat,

kyllä Suomi maksaa Portugalin velat…

Suomi ottaa lisää lainaa, että jaksaa maksaa!

Jos tänään liputetaan, niin liputetaan

sitten mutta ei Euroopalle vaan Suomen

kuuluisille Timoille:

Jutilan Timo (jääkiekkoilija),

Kahilaisen Timo (Kummeli-näyttelijä),

Koivusalon Timo (näyttelijä-ohjaaja),

Timo Taikuri (Pikku Kakkosen legendaarinen taikuri),

T. A. Mikkosen Timo (tv:n monitoimimies),

Nummelinin Timo (jääkiekkoilija, kiakkovalmentaja),

Salonen Timo (ralliautoilija),

Timo (Seitsemän veljeksen 5. vanhin),

Harjunpään Timo (rikospoliisi)

tai Timo-perunalajike…

Ja onhan meillä se: Timo, Iso-Persu.

Liputettakoon Soininkin kunniaksi!